torstai 17. joulukuuta 2015

Audiovisuaalista osaamista mobiililaitteilla

Toteutimme Riihimäellä marraskuussa 2015 audiovisuaalisen koulutuskokonaisuuden. Laitevalintana
olivat Riihimäen kouluihin hankitut Android-mobiililaitteet, jollaiset osallistujillakin oli mukana lähes poikkeuksetta. Koulutuksen perusajatuksena oli tarjota osallistujille suoraan omassa opetuksessa hyödynnettävissä olevia, omakohtaisia kokemuksia A/V-sovellusten käytöstä.

Ensimmäinen koulutuspäivä toteutettiin kahtena jatkumona, joista aamupäivä keskittyi kuvaamiseen ja kuvan käsittelyyn sekä esitystyökaluihin, iltapäivä videomateriaalin tuottamiseen ja äänimaailmoihin. Molemmissa jatkumoissa pyrittiin tuottamaan yksi kokonainen tuotos. 

Aloitimme päivän tutustumisella ja odotusten kuulemisella. Etenimme opetuksessa toteutettujen
esimerkkien kautta kuvaustekniikan ja kameran käytön harjoituksiin, mistä edettiin kuvanmuokkausharjoituksiin sekä kollaasiohjelmien ja esitystyökalujen käyttöön. Harjoitukset
toteutettiin pareittain tai pienissä ryhmissä, jolloin vertaistuki edesauttoi sovellusten käyttöön syventymisessä. Osallistujat sanoivat nauttineensa siitä, että heillä oli aikaa paneutua yhden sovelluksen käyttöön sen sijaan, että olisi pintapuolisesti kahlattu läpi useita vaihtoehtoja. Prosessin  aikana jaettiin tietämystä ja kokemuksia hyväksi koetuista sovelluksista ja harjoitustöiden tuotoksiin tutustuttiin yhteisesti. Keskusteltiin töiden jakamisen tärkeydestä oppilaiden kesken.

Iltapäivällä herättelimme ideointia ensin esimerkein erilaisista kouluissa toteutetuista animaatio- ja  videoprojekteista, jonka jälkeen osallistujat suunnittelivat ja toteuttivat lyhyen harjoitustyön käsikirjoituksesta lopulliseen editointiin asti. Tutustuimme myös äänimaailman rakentamiseen valmiiden ääniefektien, puhemuuntajan ja musiikinteko-ohjelman avulla. Päivän lopuksi jokainen suunnitteli omassa opetuksessaan kahden seuraavan viikon aikana toteutettavan A/V-kokeilun, jonka tuloksia tultaisiin esittelemään tulevalla koulutuskerralla.

Toisen koulutuspäivän sisältö rakentui osallistujien toteuttamien projektien esittelystä, edellisellä kerralla esitettyjen toiveiden pohjalta sekä A/V-taitoja hyödyntävien ilmiö-opetuskokonaisuuksien suunnittelusta.

Opettajat olivat toteuttaneet erilaisia projekteja, joista osa oli suurempia kokonaisuuksia, jotka jatkuivat yhä toisen koulutuskerran jälkeenkin. Tuotoksia olivat mm. animaatioprojekti, roolihahmojen muodostaminen omia kuvia muokkaamalla, joulujuhla-videon suunnittelu ja toteuttaminen, itsenäisyyspäivää varten toteutettu video ja elokuvakäsikirjoituksen toteutus kuvakollaasilla. Lisäksi useampi oli toteuttamassa projektia, jossa hyödynnetään chroma key  -tekniikkaa vihreän taustalakanan avulla.

Osallistujat olivat toivoneet sellaisen jakamisalustan esittelyä, joka toimisi kaikilla mobiililaitteilla käyttöjärjestelmästä riippumatta. Tutustuimme Edmodo- ja Fronter-alustoihin, keskittyen tällä kertaa ensimmäiseen. Harjoitustehtävinä toteutettiin kyselyitä, äänestyksiä sekä tehtäviä, jotka edellyttivät kuvallista vastausta ja diaesityksellä vastaamista. Kokeilimme myös keskustelutoimintoa ja pienryhmien muodostamista sekä arvosanojen antamista ja arvomerkkien jakamistoimintoa. Alusta toimi hyvin, ja antoi ideoita esimerkiksi yhteen some-kasvatusprojektiin.

Toiveena oli myös saada lisää tietoa tekijänoikeuksista, joita käsittelimmekin reilun puolentoista tunnin ajan. Kävimme Opettajan tekijänoikeus-kirjan tietojen pohjalta läpi CC-lisenssit, tutustuimme lainsäädäntöön ja säädöksiin sekä keskustelimme niiden monimutkaisuudesta ja koulun arjen realiteeteista. Keskustelu jatkui sosiaalisen median ja mobiililaitteiden tuomiin, alati uudistuviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Koulutuksen lopuksi pyrimme ottamaan kopin uuden OPS:n tarjoamista mahdollisuuksista. Osallistujat ideoivat pareittain tai pienissä ryhmissä ilmiöopetuskokonaisuutta, jossa he voisivat hyödyntää oppimiaan A/V-taitoja. Loppupalautteessa osallistujat kiittivät sitä, että heillä oli kerrankin aikaa syventyä asioihin kunnolla, tehdä niitä itse alusta loppuun. Muutama kertoi jo jakaneensa osaamistaan eteenpäin opettajanhuoneessa, koska koki osaavansa asian sen verran hyvin, että pystyi neuvomaan kokemattomia opettajia alkuun. Saadun palautteen perusteella koulutus täytti tehtävänsä hyvin.

- Henrik Paajanen

torstai 3. joulukuuta 2015

Digitaalinen turvallisuus

Kaksipäiväisen ja muutaman webinaarin sisältäneen koulutuskokonaisuuden  antia.

Koulutuksen tavoitteena oli lyhykäisyydessään luoda ymmärrystä digitaalisen turvallisuuden piirteistä ja merkityksestä koulun näkökulmasta ja luoda jonkinlaista pohjaa näiden asioiden systemaattiselle käsittelylle koulujen strategiassa.

Luomistyö alkoi 27.10. Lauttasaaren yhteiskoulun tiloissa lähiopiskelun merkeissä. Mukana paikallisten opettajien lisäksi oli edustustajia Vantaalta sekä Steinerkoulusta.  Matkaan lähdettiin poistumalla koulumaailmasta eli tarkastelemalla aihetta enemmänkin omien arkisten käyttökokemusten kautta ja pohtimalla koko digitaalisen kontekstin nykytilaa markkinoinnin ja viestinnän tulokulmasta.
Turvallisuuteen liittyvät asiat tulivat hyvin tätä kautta esiin eli kaupallisuus on yleensä ja usein se perimmäinen motiivi sille mitä ja miksi verkossa tapahtuu. 
Oman digitaalisen jalanjäljen merkityksen ymmärtäminen, oman verkkoviestijäroolin identifiointi ja oman verkkominän turvallisuuden tarkastelu eri medioissa ja sovelluksissa antoivat sysäyksen aiheen syventämiselle.

Päivän aikana katseltiin aiheeseen liittyviä videoita, tarkasteltiin aiheeseen liittyvää muuta materiaalia, kuunneltiin kouluttajien kokemuksia ja ennen kaikkea keskusteltiin kaikkien omista kokemuksista. Keskustelu virisi välillä niin eloisana ja kiivaana, että päivän aikataulutkin hieman joustivat. Kaikilla tuntui olevan kokemuksia esimerkiksi identiteettivarkauksista, urkinnasta, häirinnästä salasanojen merkityksestä, erilaisten some-palvelujen ja sovellusten turva-asetuksista sekä  huijausyrityksistä ja muista epämääräisistä rikollisuuden rajoilla tapahtuvasta toiminnasta.       

Vaikka keskustelu tuntui etenevän enemmän negatiivisten piirteiden ja esimerkkien kautta, saatiin silti pidettyä yllä positiivinen mieli eli digitaalinen maailma ei ole läpeensä paha ja omalla oikeanlaisella ja varovaisella toiminnalla voi sielläkin toimia turvallisesti ja vapaasti. Tämä ajatus saatiin toivottavasti myös sovellettua koulun kontekstiin eli siihen miten nuoret asian kokevat ja ymmärtävät ja miten asiaa kannattaa lähestyä. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että yhteiset selkeät pelisäännöt ja asioiden yhdessä läpi käyminen keskustelemalla ovat ensisijainen tapa digiturvallisuuden edistämisessä.

Koulutuksen kotipesä linkkeineen ja materiaaleineen löytyy täältä  


Keskustelu jatkui webinaarien muodossa ja seuraavaa lähipäivää odotellessa. Niistä lisää pian…   

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Audiovisuaaliset taidot Openpäivityksen tavoitteena

Keväällä 2015 lähdimme suunnittelemaan Lempäälän Hakkarin kouluun Openpäivitys -täydennyskoulutuksia. Aiheena oli AV-alue kokonaisuudessaan, mutta tärkeimpänä esille nousi tuotanto. Kuinka tehdä nykyisillä laitteilla ja verkkokapasiteetilla opiskelijoiden kanssa AV-esityksiä. Suurimpana yksittäisenä seikkana ja oppimistehtävänä oli videoiden helppo tuottaminen. Videoita on helppo tehdä, mutta aiheen valinta, miksi tehdään, millainen tehdään ja suunnittelu vievät oman osansa käytettävissä olevasta ajasta.Oman haasteensa tähän aiheutti vain lainattavissa olevat tablet-laitteet. Oppimisprojektit piti saada tehtyä päivän aikana, koska laitteet piti periaatteessa palauttaa päivän loputtua.

Lähtökohtaisesti kiinnostus ja innostus oli kova. Aluksi tarjolla oli opettajia kahteenkin ryhmään, mutta vasta loppumetreillä saatiin toinen ryhmä varmistettua. Tämä aiheutti hieman aikataulupaineita, mutta niistä selvittiin. Ryhmiä suunniteltiin ja päivät vedettiin yhdessä kollegakouluttajan kanssa samaan aikaan. Tämä oli paras ja itseasiassa ainoa hyvä järjestely kohdekoululle ja opettajille. Koulutus toteutui lokakuussa kahtena intensiivisenä päivänä perjantaina ja lauantaina.

Lähipäivien ohjelmarungot löytyvät OpenPäivitys blogista.

Opettajien taidot joutuivat koetukselle, ja ongelmapaikkoja selviteltiin joukolla. Hienosti aina joku tiesi miten päästä eteenpäin. Kouluttajienkin taidot olivat myös koetuksella ja uutta opittiin itsekin. Kehittämistehtävinä oli hyvin monenlaisista konteksteista nousevia tarpeita. Tässä vain opettajien omat ajatukset siitä mitä voisi tehdä milläkin uudella tavalla tuli nostaa keskiöön. Täydennyskoulutuksemme oli täsmäisku jokaisen osallistujan omaan osaamiseen pedagogisena kasvattajana. Vaikka työkalut ja muut tekniset seikat varastavat huomiota, on taustalla jokaisen ajatus siitä mihin minä voin tätä hyödyntää. Ihminen tekee kuitenkin luontaisesti itseään kiinnostavia asioita ja vielä omalla tavallaan. 

Lopputuotoksina näimme esim. historian tapahtumista (Kuuban kriisi) tehdyn videon, jossa opettaja ja opiskelija olivat näyttelijöinä. Tällaisessä työssä itse tuotantoprosessi on kasvattava (mediapedagogiikka). Usealla opettajalla oli QR-koodit apuna materiaalin linkityksen apuna. Teknisen työn pajoihin ja koneiden kylkeen vastaavat opettajat tekevät qr-koodeja, joiden avulla opiskelijat voivat helposti katsoa käyttö- ja ohjevideoita. Yksi kielten opettaja oli ehtinyt jo ansiokkaasti kokeilla useita erilaisia mahdollisuuksia, joita tabletit ja appsit mahdollistavat.

Kokonaisuutena koulutus täytti hyvin tehtävänsä. Audiovisuaalisuuden käytön mahdollisuuksiin perehdyttiin tekemällä ja oppimalla tablet-laitteen antamista mahdollisuuksista. Olennaista oli päästä kokeilemaan ja tekemään itseään kiinnostavia asioita. Kasvatukselliset tavoitteet löytävät vasta sen jälkeen kun on havahduttu että näinkin voi tehdä. Uuden tavan oppiminen mobiililaitteilla mahdollistaa uusien mielenkiintoisten opetus- ja oppimistapojen löytymisen. Jos ei tiedä, ei osaa kaivatakaan!

maanantai 23. marraskuuta 2015

Liikkuvia kuvia Lempäälässä

Lokakuussa järjestettiin Open päivitys 4 -koulutus kahdelle Lempäälän Hakkarin yläkoulun opettajien ryhmälle. AV-koulutuksissa keskityttiin iPadien sovelluksiin, joskin oppijat käyttävät myös omia laitteitaan. Hyödynsimme myös koulussa hiljattain käyttöön otettua Office365:sta sekä tutustuimme koulutuksessa heränneen toiveen mukaisesti muutamiin sähköisen arvioinnin työkaluihin.

Ensimmäisen päivän aikana jokainen ryhmästämme oppi iMovien käytön. Muihin sovelluksiin luotiin yleiskatsaus: katsottiin QR-koodien avulla esimerkkejä ja kokeiltiin niitä, jotka itseä innostivat. Päivän päätteeksi kukin ideoi teeman ja valitsi sovelluksen kehittämistehtäväänsä. Kävin kerran lähipäivien välissä päivystämässä koulun opettajainhuoneessa. Tällöin moni kävi kysymässä erilaisia pieniä askarruttavia kysymyksiä ja hakemassa vahvistusta ajatuksilleen eikä kenenkään kehittämistehtävän tekeminen tyssännyt ratkaisemattomiin ongelmiin.
Janne Siukola tutustuu Adobe Voice-sovelluksen mahdollisuuksiin.

Toisen lähipäivän aloitimme kehittämistehtävien esittelyillä. Tässä vaiheessa pääpaino oli opettajien tekemissä tuotoksissa ja vain harva oli ehtinyt oppilaiden kanssa digitarinoita tehdä, kun syyslomakin sattui lähipäivien väliin.

Kaksi opettajaa oli tehnyt erityisoppilaille suunnatun lyhyen videon koetilanteen alkuun. Ideana on antaa ohjeet monikanavaisesti (kuva, tekstitys ja selostus) ja pyöräyttää vaihteeksi video, jotta vältetään oppilaiden fiilistä siitä, että "aina ope nalkuttaa samoista asioista".

Yksi opettaja oli tehnyt Shadow Puppet Edu -sovelluksella tarinan puiden ja pensaiden lehtien tunnistamisesta. Tarinassa näkyi perättäin erilaisia lehtiä ja taustalla soi musiikki. Vasta kun lehden kuvaa oli hetki katseltu ja kukin oli voinut muistella lajia, kertojan ääni paljasti lajin nimen. Tehty tarina toimisi ilman ääntä myös kokeena, jossa oppilaat kirjoittaisivat lajit ylös tarinaa katsellessaan.

Yksi opettaja kokeili erilaisia ruudunkaappausvideoita ja Explain Everything -sovellusta. Hän kertoi käyttävänsä matematiikassa paljon Khan Academyn laskuharjoituksia. Lähtökohta on, että oppija tekee siellä laskuja ja saa palautteen onnistumisesta, Ennen laskemista voi katsoa opasvideon ja tarvittaessa turvautua vihjeeseen. Eteenpäin ei pääse, ennenkuin hallitsee aiemmat laskut. Kahdeksasluokkalaisilla oppitunnilla heräävistä kysymyksistä vain muutama liittyy englannin kieleen.

Kaksi muuta matematiikan opettajaa teki yhdessä I can animate-sovelluksella lego-videon, jolla havainnollistettiin tangenttia. Sen jälkeen oppilaat saivat monisteen, jossa oli aiheesta kysymyksiä. Oikeat vastaukset voi tarkistaa QR-koodeista. Tekijänoikeuksia pidettiin esillä esityksiä katsottaessa ja tämä video herätti kysymyksen siitä, miten legoja voi käyttää opasvideoista. Tähän löytyy vastaus Tarmo Toikkaselta Opettajan tekijänoikeus -kirjan viikon pulmasta: Legojen käyttö opetusmateriaalissa (2012).

Lisäksi näimme mm. nuotinlukuharjoituksen, videon värähdys- ja aaltoliikkeestä, ohjeen fysiikan mittareiden käyttöön sekä äidinkielen opettajien elokuvan lauseenjäsenistä.
Hakkarin ouluun hankitut iPadit ovat jatkuvassa käytössä. Koulutuksen kannalta suuri haaste oli se, että jos ei omistanut omaa laitetta, joutui odottamaan pitkälle iltapäivään, jotta koulun laite ehti illaksi kotilainaan ja erilaisia sovelluksia pääsi harjoittelemaan ja kehittämistehtävää tekemään. Koska laite piti aina seuraavaksi arkipäiväksi palauttaa koululle, täytyy työ tehdä kerralla valmiiksi ja sitten tyhjentää seuraavalle käyttäjälle. Kun myös oppijoiden täytyy tallentaa tuotos iPadilta pilveen oppitunnin päätteeksi, asettaa se suuria vaatimuksia langattomalle verkolle. Nämä haasteet ovat tuttuja hyvin monessa muussakin koulussa.

Kirjoitin aiemmin syksyllä blogiini kaksi tarinaa liittyen tämänkin koulutuksen teemoihin. Ne ovat kuvista digitarinoita sekä Canvalla infograafeja, julisteita ja eKirjoja. Jälkimmäisessä olevan kuvan tein tätä koulutusta varten ja siihen on koottu kokeilemiamme digitarina-sovelluksia.

Matleena Laakso

maanantai 16. marraskuuta 2015

Älytaulut opetuksessa

Interaktiivisten valkotaulujen koulutus keräsi Mikkelin Otavaan ja verkon päähän reilut kymmenen taulun käytöstä kiinnostunutta opettajaa alakoulusta yliopistoon asti. Kahden lähipäivän ja kolmen webinaarin aikana perehdyttiin älytaulun tekniseen käyttöön sekä pyrittiin myös löytämään toimivia käytänteitä osallistujien omaan opetustyöhön. Laitteena käytettiin Smartin valkotaulua ja Notebook 15 -ohjelmistoa.

Lähipäivät

Ensimmäisen lähipäivän aikana perehdyttiin Smart-notebook ohjelmiston ja älytaulun perusominaisuuksiin, tutustuttiin verkosta löytyviin materiaalipankkeihin, sekä kuultiin Jari Sarjan luento tekijänoikeuksista Creative Commons-lisensointiin painottuen. Luennolla Jari antoi konkreettisia vinkkejä siihen, miten opettaja voi turvallisesti hyödyntää verkosta löytämäänsä materiaalia omilla oppitunneillaan. Jarin luentokalvoihin voi tutustua täällä (CC 4.0 BY-SA). Iltapäivä kului harjoittelun merkeissä sekä materiaalipankkiin tutustuessa, ja jokainen osallistuja pääsi tutustumaan Notebookin perusominaisuuksiin omalla laitteellaan. Materiaalipankkeja kaivellessa hyvä vinkki on etsiä englanninkielistä materiaalia suomenkielisen sijaan, jolloin valmista materiaalia löytyy moninkertainen määrä.

Toisen lähipäivän tavoitteena oli löytää toimivia käytänteitä jokaisen osallistujan omaan työhön. Kotitehtävänä kaikki etsivät verkosta yhden mielestään hyvän esimerkin älytaulun opetuskäytöstä, ja näitä esimerkkejä jaettiin keskustellen päivän aluksi. Lisäksi tutustuttiin vielä kahteen Notebookin ominaisuuteen: ruutukaappausvideoihin sekä sisällön tuottamiseen taululle oppilaiden omilla laitteilla. Varsinkin jälkimmäinen herätti innostusta osallistujien keskuudessa; idea on sama kuin esimerkiksi Padletissa joten vastaavaa sovellusta pääsee käyttämään vaikka ei taulua tai Smartin ohjelmistoa omistaisikaan. Iltapäivän aikana osallistujat työstivät omia ideoitaan ryhmissä, ja lopuksi pidettiin yhteinen koonti. Uusia mahdollisuuksia taulun käyttöön löytyi runsaasti!

Webinaarit

Ensimmäisessä webinaarissa kuultiin Kopioston Juha Kallanrannan mainio ja todella kattava esitys tekijänoikeuksista. Siinä missä Jarin luento painottui CC-lisensointiin, niin Juha käsitteli asiaa enemmän yleisellä tasolla, ja varsinkin digilupaa ja sosiaalista mediaa käsitelleet osuudet olivat mielenkiintoista kuultavaa. Juhan webinaariesityksen pääset katsomaan täällä.

Kahdessa muussa webinaarissa osallistujat pääsivät esittelemään omia opetuskokeilujaan. Adobe Connectin välityksellä nähtiin monta hyvää ideaa autenttisista opetustilanteista, odottamattomia teknisiä ongelmia ja iso joukko innostuneita oppilaita! Opetuskokeilujen seuraaminen oli varmasti monelle sitä koulutuksen parasta antia: kaikki pääsivät näkemään että tauluhan toimii ihan oikeassa opetustilanteessa! Aiheet vaihtelivat sanaluokista ohjelmoinnin kautta turbokoneisiin, joten taulun avulla saa elävöitettyä opetusta luokka-asteesta riippumatta.

Mahdollisuuksia ja haasteita

Varsinkin pienemmät koululaiset tuntuvat innostuvat valtavasti taulun käytöstä, ja mielenkiinto seuraamiseen ja oppimiseen lisääntyy jo aivan pienillä taululla tehdyillä jutuilla. Taulun ja Notebookin käyttö tekee helpoksi kohteiden  korostamisen, liikuttamisen, piilottamisen ja näyttämisen. Todella laaja valikoima valmiita kuvituskuvia nopeuttaa materiaalin tuotantoa. Response-toiminnolla pienien, herättelevien välikysymysten tuottaminen onnistuu helposti. Lisäksi edellä mainitut ruutukaappausvideot ja sisällön tuottaminen omilla laitteilla ovat ehdottomasti Notebookin parhaita puolia.

Haasteitakin löytyy: Monella osallistujalla oli koulullaan käytössä vanhempi sovellusversio Notebookista, joten välttämättä kaikkia koulutuksessa esiteltyjä ominaisuuksia ei löytynyt omalta tietokoneelta. Yleisiä tuntuivat olevan myös kohdistamisongelmat: Taulun joutui kohdistamaan uudestaan  joka kerta kun sen käynnisti. Monimuotoisista teknisistä ongelmista oli kuitenkin yleensä selvitty varsin hyvin kollegoiden sekä myös oppilaiden tuella.

Kouluttajan näkökulmasta koko koulutus pyörähti läpi varsin mukavasti. Osallistujilta saatu palaute oli pääosin positiivista ja ainakin muutaman osallistujan suusta kuuli, että koulutus oli mainio ensiaskel joka rohkaisee jatkamaan taulun käyttöä ja uuden kokeilua omassa työssä.


- Kai Kaskela / Otavan Opisto

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Videon käyttöä opetuksessa Salossa




Osana Open Päivitys4 -hanketta pidettiin Salossa koulutusta peruskoulun ja lukion opettajille, videon käytöstä opetuksessa.

Varsinaisen suunnitelman mukaan koulutusta oli tarkoitus pitää kaksi päivää, mutta käytännön syistä koulutus jaettiin neljään iltapäivään.

Koulutuksen tavoitteena oli antaa esimerkkiä siitä, miten video toimii osana opetusta, lisäksi siitä mitä opetusvideon tekeminen on ja minkälaisia haasteita siihen liittyy. Koska koulutus jakautui useammalle iltapäivälle, tuli etätehtäviä hieman alkuperäistä suunnitelmaa enemmän, mutta tämä ei tuntunut haittaavan ketään.

Opettajakunta oli osaamistasoltaan varsin heterogeenistä, sillä osa oli kokoaikaisesti tekemisissä mediaan erikoistuneen viestintäluokan kanssa ja täten oli tehnyt videoita lähes ammattimaisesti, ja osa ei ollut koskaan tehnyt videota. Ensisijaisesti käytännön syistä opetusvälineeksi valittiin iPad, ja siihen saatava iMovie. Tämä oli hieman oudompi myös viestintäluokan opettajille.

Tavoitteena oli lähteä iteratiivisesti ns. tyvestä puuhun, eli ensimmäisellä kerralla käytiin läpi hieman teoriaa opetusvideoiden käytöstä, ja sitten lähdettiin suoraan harjoittelemaan iPadilla kuvaamista ja videon editointia.
Etätehtäväksi jäikin etsiä sopivaa aihetta ja siihen soveltuvaa tekijäryhmää osanottajien joukosta.
Toisella kerralla teoriatasolla käytiin läpi kohdeyleisön merkitystä videoiden suunnittelussa, ja sekä käsikirjoituksen että kuvaussuunnitelman tekemisen merkitystä. Yleisestikin sitä, kuinka saadaan toimiva juoni ja miten sitä tulee seurata, niin kuvatessa kuin editoidessakin. Lisäksi katsottiin että jokainen kuuluu johonkin opetusvideota tekevään ryhmään ja jokaisella ryhmällä on aihe. Tämän jälkeen alettiin työstämään aiheita, siten että niihin sai alkukommentit lähiopetuksessa ja sitten lisää etänä.

Kolmannella kerralla teoriapläjäys sisälsi erityispainotusta tekijänoikeuksiin ja opetusvideoiden erilaisiin käyttötilanteisiin ja -tarkoituksiin. Tehtävien osalta ryhmät olivat jo hyvässä vauhdissa, ja suurimmalla osalla olikin jo melkein valmista tarvaraa. Parhaat olivat tehneet omatoimisesti useampia kuvausversioita, joista sitten ryhmän sisällä äänestivät parhaimmat. Etätehtävien osalta jatkettiin oman ryhmän videon työstämistä, ja käytettiin hieman aikaa siihen, että mietittiin miten videoita voidaan kuvata ja editoida muuten kuin kokoontumalla fyysisesti samaan tilaan. Tämän osalta harjoiteltiin hieman pilvipalveluiden käyttöä, koska videot ovat kooltaan jo sen verran suuria, että sähköpostilla niitä ei enää voi toisilleen lähettää.

Neljännellä ja viimeisellä kerralla teoriaosuus koski ensisijaisesti vertaisarvion käyttöä, ja palautteenantoa. Lisäksi katsottiin läpi kaikki tuotokset siten, että jokainen ryhmä sai arvostella muiden tuotokset, lisäksi omasta esitettiin arvio suhteutettuna siihen, miten paljon aikaa siihen oli käytetty. Lisäksi vielä kouluttaja antoi arvion itse videon toimivuudesta, pyrkien välttämään kommentoimasta itse aihetta.

Pääsääntöisesti kurssia pidettiin hyvänä kokemuksena, erityisesti ne opettajat, jotka eivät olleen koskaan videota tehneet tai varsinaisesti opetuksessa käyttäneet, kokivat saavansa paljon uutta, ja erityisesti rohkeutta toteuttaa lisää vastaavia. Ne opettajat, jotka olivat olleet videon kanssa enemmän tekemisissä, pitivät iPad-editointia hieman ohuena kokemuksena, mutta toisaalta kokivat kertauksen tekijänoikeuksista ja käsikirjoituksesta/suunnittelusta tervetulleena.

Tässä olisi selvästi tilaa ja mahdollisuutta syventävälle jatkokurssille, mutta se nähdään tulevaisuudessa.

- Juha Särestöniemi

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Loistava kuvaus- ja editointiyksikkö samassa paketissa

Tehtävänämme oli kouluttaa opettajia videoiden tekoon. Osallistujia oli lopulta 10 henkilöä. Osalla opettajista oli ajatuksena tehdä videoita oman oppiaineensa tueksi ja osa haki vinkkejä, miten videoita voisi hyödyntää opetuksessa. He tekisivät videoita yhdessä oppilaidensa kanssa.

Videoiden teon yksi ongelma on se, että tarvitaan laitteita. Ensinnäkin tarvitaan kamera ja toiseksi tarvitaan editointiohjelma ja kolmanneksi tarvitaan kone, jolla niitä videoita sitten editoidaan. Tähän on kuitenkin olemassa ratkaisu eli yksi laite, joka hoitaa kaiken eli iPad.

Koulutimme kahtena päivänä Mikkelin opettajia videokuvauksen ja –editoinnin mahdollisuuksiin. Laitteistoksi valikoitui iPad, koska Otavan Opistolla oli niitä lainattavaksi, eikä useammankaan iPadin kuljettaminen koulutuspaikalle ollut ongelma. Editointiohjelmaksi valitsimme iMovien, koska se on kokemustemme mukaan yksinkertainen, mutta sisältää silti riittävän paljon ominaisuuksia.

Koulutuksen alussa kävimme läpi erilaisia esimerkkejä, että millaisia videoita voi tehdä. Esittelimme millainen voi olla esittelyvideo koulutuksesta, oppiaineesta, ilmiöstä tai opettajasta. Esittelimme myös erilaisia tekniikoita kuten esim. tekstityksen teko Youtuben tekstitystyökalulla.

Kävimme myös läpi CC-lisenssit ja kerroimme, mistä CC-lisensoituja kuvia löytyy. CC-lisensoidut kuvat ovat sikäli käteviä, että tekijänoikeuden haltija on itse ilmoittanut millä oikeuksilla kuvia voi käyttää. Ja ajatus oli, että opettaja toimisi myös tekijänoikeuksien suhteen esimerkillisesti.

Vihdoinkin hommiin


Ennen ruokatuntia aloimme lämmitellä osallistujia videon tekoon fast-film tyylisillä kysymyksillä ”jos olisit puu, mikä puu olisit?. Sitten iPad mukaan ja ruokatunnille. Opettajat palasivat ruokatunnilta mukanaan raakamateriaali omakuvaansa varten. Tämän jälkeen esittelimme lyhyesti kuinka iMovie toimii ja mitkä ovat sen keskeisimmät toiminnot.

Sitten alkoi se varsinainen flow –vaihe, kun video alkoi muokkautua halutunlaiseksi teksteineen ja äänineen. Tässä vaiheessa nousi esiin myös paljon kysymyksiä, että miten tämä ja tämä. Onneksi meitä oli kaksi ohjeistamassa, joten neuvojaa ei tarvinnut odottaa kauaa. Päivän päätteeksi katsoimme omakuvatuotokset. Tässä käytimme apuna AirplayServeriä, jonka kautta saimme videot näkyviin. Mukana oli myös oma mobiiliverkko, jonka kautta esitykset siirtyivät hienosti dataprojektorille.

Toinen päivä

Ensimmäisen ja toisen päivän välissä oli noin kaksi viikkoa aikaa ja opettajien tehtävänä oli tehdä opetusvideo. Olimme varautuneet kysymysten vyöryyn, mutta ainuttakaan kysymystä ei tullut sähköpostiin etäjaksolla. Loppukatselmuksessa oli kuitenkin kaikilla video valmiina eikä mikä tahansa video. Kaikki videot olivat kuin oppikirjasta eli lyhyitä, napakoita yhteen aiheeseen keskittyviä. AirplayServer toimi moitteetta eli elokuvat saatiin suoraan jokaisen iPadilta esitettäväksi.

Lopun aikaa viilailimme valmiita esityksiä ja ennen kaikkea keskityimme siihen, että jokainen saisi oman esityksensä Youtubeen. Tässä oli hieman hankaluuksia, mutta vähitellen yksi ongelma kerrallaan ongelmat saatiin ratkottua. Esittelimme myös iPadille tarkoitettuja kuvaustelineitä ja mikrofoneja. 

Opiksi seuraavaa kertaa varten


Hyvin tuntuu toimivan se, että mahdollisimman suoraan ryhdyttiin käytännön töihin. Teoriapuolen asiat voi jättää loppuun ja ne ongelmakohdat kuten esim. heiluva kamera ja tuulen kohina pitää kokea itse. Ehdoton edellytys on saada laite etäjaksolle käyttöön. Jos kaikkien laitteet ovat vielä samanlaiset niin tilanne on entistäkin parempi.

Kouluttajat: Jari Sarja ja Mia Pesonen

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Open Päivitys 4 - Audiovisuaalista osaamista, digitaalista turvallisuutta ja valkotauluja

Open Päivityksestä on alkanut neljäs toteutuskausi. Tällä kertaa keskitymme pienempiin koulutuskokonaisuuksiin, joiden avulla pureudutaan heti käytäntöön ja arjessa tuleviin haasteisiin.

Audiovisuaalinen eli AV-koulutus tarjoaa opetushenkilöstölle perusvalmiudet AV-materiaalin tuottamiseen ja oppijoiden työskentelyn suunnitteluun ja ohjaamiseen. CPDLab-koulutukset tuovat tukea valkotaulujen käyttöön sekä digitaalisen turvallisuuden edistämiseen oppilaitoksissa.

Audiovisuaalisia aineistoja voi käyttää opetuksessa monella tavalla. Ne mahdollistavavat yksilöllisten vahvuuksien ja erilaisten oppimistyylien hyödyntämisen sekä vuorovaikutuksellisen ja yhteisöllisen työskentelyn. Tuottajana voi olla opettaja, oppija tai yhteistyöryhmä.

AV-koulutuksen aikana opitaan AV-sisältöjen suunnittelua ja tuottamista valitulla osa-alueilla esim. videot, animaatiot, audiosisällöt, tai infografiikka. Koulutuksessa opitaan myös hyödyntämään erilaisia pedagogisia malleja AV-sisältöjen hyödyntämisessä. AV-aineistojen tekijän ja käyttäjän on tärkeää tuntea perusasiat tietoturvasta, tekijänoikeuksista, avoimista lisensseistä ja käyttöehdoista.

CPDLab-koulutukset pohjautuvat Future Classroom -hankkeessa tuotettuihin aineistoihin. Koulutuskokonaisuus muodostuu kahdesta erillisestä koulutusosasta Valkotaulut ja Digitaalinen turvallisuus. Koulutusosat järjestetään erillisinä valtakunnallisina kokonaisuuksina, joten osallistua voi kumpaan vaan.

Valkotaulut -koulutuksessa tavoitteena on vahvistaa valkotaulujen käyttöä opetuksen tukena. Painopisteenä on vuorovaikutuksen lisääminen, avointen materiaalien käyttö ja tekijänoikeusosaamisen lisääminen.

Digitaalinen turvallisuus muodostuu monenlaisista osa-aluista. Tässä koulutuksessa keskitymmme vahvistamaan opettajien omaa digitaalista lukutaitoa, yhteisesti pohdimme kuinka verkkokiusaamista voidaan estää ja kuinka siihen pystytään puuttumaan sekä tutustumme uusiin digitaaliseen turvallisuuteen liittyviin ilmiöihin kuten seksuaaliviritteiseen viestintään (heruttaminen, sextexting) ja miten niistä voidaan nuorten kanssa puhua. Tavoitteena on myös vahvistaa oppilaisten omaa digitaalisen turvallisuuden kehittämistä.

AV-koulutuksista vastaavat: Fronter Oy, Omnia, Otavan opisto, Suomen eOppimiskeskus, Valopi Oy, ja Velis & Remis Oy
CPDLab-koulutuksista vastaavat: Fronter Oy, HCI Productions Oy, Kopiosto, Otavan opisto sekä Suomen eOppimiskeskus ry

Koulutuksissa opit tekemään uutta ja hyödyntämään
jo olemassa olevaa.