Tekeillä Vertaisvihko – ensimmäinen versio julki
Olemme kouluttaneet opettajia teknologian pedagogiseen käyttöön kolme vuotta pitkäkestoisissa Open Päivitys -koulutuksissa. Yksi suuri viestimme on ollut, että näitä asioita ei kannata tehdä yksin.
Tämä bloggaus on alun perin julkaistu Vertaispäivittäjä-blogissa 22.10.13.
Teknologian opetuskäyttö avautuu vain tekemällä, kyse on hyvin pitkälle soveltamisesta, suunnittelusta ja oppimista tukevan ympäristön rakentamisesta. Työtapojen pitäisi muuttua, muuten opetusteknologia on yksi uusi päälle liimattu pakollinen kuvio muiden vastaavien lisärasitteiden joukossa. Nina Rantapuu havainnollisti oivallisesti tätä uusien asioiden kasautumista opettajan niskaan äskettäisessä bloggauksessaan.
Opetusteknologialla on kahtalainen rooli opettajan työssä: a) se voi olla tapa ja apuväline oman työn organisointiin ja b) se voi olla opetuksen ja ohjauksen apuväline ja joskus myös kanava. Teknologia sinänsä ei ole itsetarkoitus. Se mahdollistaa monen asian sujuvan hoitamisen.
Puhetta opetusteknologiasta ei pidä ymmärtää koneiden kanssa puuhailuna vaan päin vastoin, entistä monipuolisempana yhdessä tekemisen, vuorovaikutuksen ja itseilmaisun kenttänä. Mukaan kuvioon kuuluu myös viisaus ja taito. Emme anna lapselle puukkoa ilman opettamista ja valvontaa. Oli tekninen apuväline mikä tahansa, sitä on opittava käyttämään.
Opetusteknologian osalta edelleen käydään keskustelua, että otetaanko tätä ollenkaan mukaan arkeen. Opettajat valittavat, ettei aika riitä kaiken opetteluun. Me olemme johdonmukaisesti tehneet kaikkemme, että kouluissa etsittäisiin mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä. Kun osaamista yhdistetään ja jaetaan tuotoksia, saadaan kaksi hyvää hedelmää: yhteistyön voima kasvaa ja yksittäisen ihmisen työmäärä kevenee.
Opetusteknologian hyödyt avautuvat vähitellen eikä niitä voi suoraan kopioida jonkun toisen hyvistä käytänteistä. Oman työyhteisön ja oppilaitoksen toimintaa on muutettava. Opetusteknologian tulisi sulautua sekä siihen, miten työtä tehdään työn organisoinnin tasolla sekä siihen, miten opetusta ja ohjausta toteutetaan.
Mikään ulkoa tuleva koulutus ei voi toteuttaa tuota viimeistä askelta. Siihen tarvitaan oppilaitosjohdon ja koko työyhteisön panos. Laitehankinnat eivät riitä. Kaapeleilla ja langattomilla verkoilla ei saada riittävää muutosaskelta aikaan.
Nyt on saatavilla ensimmäinen sikiöasteen versio. Vihko karttuu edelleen ja menee myöhemmin ammattilaistaitoon. Julkaisemme sen sekä verkkoversiona että painotuotteena. Haluamme näin myös jakaa kenen tahansa saataville koulutuksissa ja tukihenkilöitten kanssa testattuja työvälineitä.
Julkaisumme lisenssinä on CC BY-SA. Jos sinulla on sopivaa jaettavaa seuraavaan versioon, ota yhteyttä Gmail: rongas.anne.
Voit ladata Vertaisvihkon ensiversion PDF-tiedoston tästä.
iPadin omistajat voivat ladata iBook-version tästä.
Tämä bloggaus on alun perin julkaistu Vertaispäivittäjä-blogissa 22.10.13.
Teknologian opetuskäyttö avautuu vain tekemällä, kyse on hyvin pitkälle soveltamisesta, suunnittelusta ja oppimista tukevan ympäristön rakentamisesta. Työtapojen pitäisi muuttua, muuten opetusteknologia on yksi uusi päälle liimattu pakollinen kuvio muiden vastaavien lisärasitteiden joukossa. Nina Rantapuu havainnollisti oivallisesti tätä uusien asioiden kasautumista opettajan niskaan äskettäisessä bloggauksessaan.
Opetusteknologialla on kahtalainen rooli opettajan työssä: a) se voi olla tapa ja apuväline oman työn organisointiin ja b) se voi olla opetuksen ja ohjauksen apuväline ja joskus myös kanava. Teknologia sinänsä ei ole itsetarkoitus. Se mahdollistaa monen asian sujuvan hoitamisen.
Puhetta opetusteknologiasta ei pidä ymmärtää koneiden kanssa puuhailuna vaan päin vastoin, entistä monipuolisempana yhdessä tekemisen, vuorovaikutuksen ja itseilmaisun kenttänä. Mukaan kuvioon kuuluu myös viisaus ja taito. Emme anna lapselle puukkoa ilman opettamista ja valvontaa. Oli tekninen apuväline mikä tahansa, sitä on opittava käyttämään.
Opetusteknologian osalta edelleen käydään keskustelua, että otetaanko tätä ollenkaan mukaan arkeen. Opettajat valittavat, ettei aika riitä kaiken opetteluun. Me olemme johdonmukaisesti tehneet kaikkemme, että kouluissa etsittäisiin mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä. Kun osaamista yhdistetään ja jaetaan tuotoksia, saadaan kaksi hyvää hedelmää: yhteistyön voima kasvaa ja yksittäisen ihmisen työmäärä kevenee.
Opetusteknologian hyödyt avautuvat vähitellen eikä niitä voi suoraan kopioida jonkun toisen hyvistä käytänteistä. Oman työyhteisön ja oppilaitoksen toimintaa on muutettava. Opetusteknologian tulisi sulautua sekä siihen, miten työtä tehdään työn organisoinnin tasolla sekä siihen, miten opetusta ja ohjausta toteutetaan.
Mikään ulkoa tuleva koulutus ei voi toteuttaa tuota viimeistä askelta. Siihen tarvitaan oppilaitosjohdon ja koko työyhteisön panos. Laitehankinnat eivät riitä. Kaapeleilla ja langattomilla verkoilla ei saada riittävää muutosaskelta aikaan.
 |
| Tuoreita Vertaisvihkoja. Kuva ja painotyö Niina Kesämaa. |
No, me emme tätä murehdi. Yritämme osaltamme valaista tietä ja tarjoilla apuvälineitä. Yksi apuvälineosastolle kuuluva tuotos on Vertaisvihko, jonka ensiversio on nyt saatavilla. Kokoamme Vertaisvihkoon pieniä tietopalasia harjoituksineen, että niiden avulla opettajat yhteistuumin voisivat suunnitella opetusteknologian käyttöä sekä työyhteisötason toiminnassa että opetustoteutuksissa.
Nyt on saatavilla ensimmäinen sikiöasteen versio. Vihko karttuu edelleen ja menee myöhemmin ammattilaistaitoon. Julkaisemme sen sekä verkkoversiona että painotuotteena. Haluamme näin myös jakaa kenen tahansa saataville koulutuksissa ja tukihenkilöitten kanssa testattuja työvälineitä.
Julkaisumme lisenssinä on CC BY-SA. Jos sinulla on sopivaa jaettavaa seuraavaan versioon, ota yhteyttä Gmail: rongas.anne.
Voit ladata Vertaisvihkon ensiversion PDF-tiedoston tästä.
iPadin omistajat voivat ladata iBook-version tästä.
Kommentit
Lähetä kommentti