Open Päivitys - tukea arkeen

Ammatillisen puolen keväällä alkanut Open Päivitys -koulutus HDO :ssa päättyi marraskuun loppupuolella. Open Päivitys -koulutusmallin mukaisesti ryhmä osallistui lähipäiviin, etäjaksoille sekä toteutti vertaisohjauksen kollegoilleen. Etäjaksojen keskeinen tehtävä tällä ryhmällä oli toteuttaa pienryhmissä laajahko kehitystehtävä, joka liittyy tieto- ja viestintätekniikan tai sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Alun haasteiden jälkeen ryhmät toteuttivatkin aivan loistavia kehitystehtäviä, joiden tuloksista myös opiskelijat pääsevät nauttimaan. Kehitystehtävät liittyivät mm. verkkokurssien suunnitteluun, blogien ja wikien käyttöönottoon opetuksessa, kielikurssien harjoitustehtävien toteuttamiseen älytaululla sekä opettajaksi opiskelevien vertaisohjaamiseen. Paljon hyviä ideoita, liian vähän aikaa Tässäkin ryhmässä törmättiin tuttuun haasteeseen: mistä ottaa aikaa testailla ja sisäistää koulutuksen aikana läpikäytyjä sisältöjä?  Jokainen tietää, että "pelkkä koulutukse

Yleissivistävän puolen Open Päivitys -koulutus on päättynyt myös Lauttasaaressa. Lähes parinkymmenen hengen aktiivinen opettajaryhmä lähti koulutuksen aikana kehittämään omia ja yhteisön toimintamalleja sekä luomaan ja jalkauttamaan uusia tapoja tehdä asioita. Koulutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä ja sen todettiin olleen inspiroivaa ja ideoita pursuavaa. Keskeiseksi ongelmaksi tässäkin toteutuksessa nousi krooninen aikapula: "Pari puuhapäivää lisää olisi antanut meille lisätunteja saada uusi tapa toimia talossamme käyntiin" sekä  "Aina läsnä olevan ajanpuutteen vuoksi ei ehditty kokeilla itse kaikkea mitä olisi ollut syytä kokeilla". Osallistujat totesivat ajanhallinnan olevan jatkossa se haaste, johon on syytä paneutua. Myös henkilökohtainen ajanhallinta on keskeistä uusien asioiden omaksumisessa - eli opettajat pohtivat palautteessan myös vapaa-ajalla esiin tulevaa ajanpuutetta henkilökohtaiseen kehittämiseen. Open Päivitys -koulutus oli sisällöllisest

Yleissivistävällä puolella päättyi loka-marraskuun vaihteessa jälleen kaksi Open Päivitys -koulutuskokonaisuutta: Hämeenlinna ja Vantaa. Keskeinen ero näissä koulutuksissa oli se, että Hämeenlinnassa osallistujat odottivat koulutuksen pääpainon olevan iPadien käyttöönotossa, Vantaalla taas yleiset Open Päivityksen tavoitteet oliva alusta lähtien selkeämmät. Kun alkuperäiset odotukset eivät käytännön koulutuksessa kohtaakaan, näkyy se koulutuksen ajan sekä myös palautteissa. Hämeenlinnassa käytiin heti ensimmäisen koulutuspäivän aikana huolellinen tavoitekeskustelu ja todettiin, että kyseessä ei ole ns. laitekoulutus vaan laajemmin oman ja yhteisön osaamisen kehittämiseen ja vertaistoimintaan keskittyvä, toimintakultuurinkin muutokseenkin tähtäävä koulutus. Samaa keskustelua käytiin myös matkan varrella koko kouluksen ajan. Aina henkilökohtaisen ajatusmallin muuttaminen ei ole kuitenkaan kovin helppoa - niinpä vielä loppupalautteissa Hämeenlinnan opettajat totesivat "Ongelma oli

Pidimme Annen kanssa Winnovassa - Länsirannikon koulutus Oy:ssa OpenPäivitys ammatillinen - koulutuksen. Koulutus alkoi tammikuussa ja viimeinen oli syyskuussa ja kertoja oli yhteensä kuusi, joista neljä puolikasta päivää. Tarve tämäntyyppiselle TVT-koulutukselle on iso, mutta haaste on saada osallistujia koulutuspäiviin. Osallistujilla oli usein varsinaista opetusvelvollisuutta, ja sijaista ei saatu. Opetuksen sisältö määriteltiin osallistujien kanssa ja jo ennakkovalmistelussa pyrittiin löytämään sopivat teemat ja aihepiirit. Sinällään sopivan koulutuspäivän sisällön löytäminen oli haaste, koska osallistujat olivat todellakin aivan eri tasoilla TVT-osaamisen suhteen. Yksi opettaja oli löytänyt opettajuuden vasta äskettäinen, kun toinen oli jo vanha konkari ja teki sujuvasti opetusvideoita nettiin. Tässä koulutuksessa käytimme purot.net wikiä koulutuspäivien ohjelmien suunnitteluun ja edulaa soveltuvin osin tehtävien palautukseen . Purot.net wikistä näet paremmin sisällöt ja av

Open Päivitys -koulutus päättyi Sastamalassa syyskuun 2012 alussa. Koulutukseen osallistui 6 perusasteen ja 17 lukion opettajaa, kouluttajina toimivat Marko Mäkilä (Mediamaisteri) ja Anne Rongas (Suomen eOppimiskeskus). Palautekyselyssä arvioitiin asteikolla 1 (heikoin) - 5 (paras) koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Laatua arvioitiin viidellä kysymyksellä, vaikuttavuutta seitsemällä. Lisäksi kerättiin vapaata palautetta laatuun, vaikuttavuuteen ja koulutukseen yleisesti liittyen. Loppuarvioinnissa koulutuksen todettiin olleen oikea-aikaista, sillä lukion ykköset ovat juuri saaneet käyttöönsä kannettavat tietokoneet - opittuja asioita pääsi siis viemään suoraan opetustyön ytimeen. Lisäksi Open Päivitys -koulutuksille tyypillistä toteutustapaa, "opi tekemällä", pidettiin hyvänä - asiat jäävät mieleen paremmin, kun ne vie heti käytäntöön. Kaikkea ei toki heti saa arjen toteutukseen, joten koulutuksen aikana osallistujat keräsivät paljon ideoita ja saivat erilaisia virik

OpenPäivitys koulutuksessa on ryhmä, jossa halutaan käyttää iPadeja. Yhä enemmän muutenkin käytetään tablettikoneita tai sitäkin pienempiä ns. älypuhelimia. Hämeenlinnassa kahden lukion opettajista muodostuva ryhmä on kokeillut jo keväästä alkaen iPadien käyttöä. Aloitimme myös OpenPäivityksessä iPadien käytön osana koulutustarjontaa eli iPad voidaan ottaa välineenä mukaan koulutukseen ja erilaisia asioita pyritään tekemään sillä. Keväällä teimme ja editoimme pieniä videoita iMovie ohjelmalla. iMoviesta löytyy muuten pienet opastevideot Edulan mediakirjaston kautta. Kokeilin Edula-alustan käyttöä iPadilla (ns. uusi iPad) ja yllätyksekseni se toimii vallan mainiosti. Kaikkea en kokeilussani varmaankaan tullut läpikäyneeksi, mutta kirjautuminen, sivujen katsomiset, keskustelualueet toimivat hyvin. Ensimmäinen pieni jumi tapahtui tekstieditorin käytössä, mutta sekin kuitenkin onnistui kokeilun ja harjoittelun jälkeen. Edulahan on rakennettu moodle2.2-alustalle ja se käyttää TinyMCE-edit

Rehtori Kari Lähde, kommentoi Hämeenkyrössä toteutettua Open päivitys-koulutusta seuraavasti: "Kivi on laitettu vierimään - ja se vierii... Yleisesti ottaen koulutus oli erinomaisen laadukas ja järjestetty poikkeuksellisesti koulun tarpeita noudatellen. Normaaleihin koulutuksiin verrattuna Open päivitys-koulutukseen oltiin ykskantaan erittäin tyytyväisiä ja palaute oli pelkästään hyvää. Meidän koulumme on hiljattain rakennettu hyvään kuntoon teknisiltä toiminnoiltaan ja tavoitteena oli saada opettajat samalle tasolle tekniikan/konekannan kanssa. Koulutus laajensi kokonaiskäsitystä ja -näkemystä, miten hyödyntää tietotekniikkaa eri tavoin opetuksessa. Jatkuvan muutoksen keskellä eläminen on joskus turhauttavaa ja tietotulva mahdottoman laajaa. Tämän koulutuksen jälkeen voidaan sanoa, että pelot on voitettu ja turhautuneisuus muuttunut innokkuudeksi uutta tekniikkaa kohtaan. Voimme jatkaa arkea turvallisesti eteenpäin kohti seuraavia Open Päivitys jatkokoulutuksia" Aurinko

Kahden viikon ajan saatavilla esitysten aineistoja OPH:n sivuilta . Miellekarttamuistiinpanoja työpajasta. Open Päivityksen esitys alla. Ajatuksena nostaa esille muutamia keskeisiä teemoja:oppimisprosessiajattelusta, koulusta asiantuntijayhteisönä, ope.fi-ajatusmaailma työyhteisön tvt-osaamisesta, vertaistyöskentelystä eri muodoissaan, autenttisesta oppimisesta, vertaistyöskentelyn näkyväksi tekeminen ja arvostaminen.  Esittelemme myös polunpäitä koostavaan toimintatapaan, oppimisverkostoihin ja avoimen aineiston ideaan.

Sateen sattuessa, luppoajalla jonotellessa, bussissa. Omaa osaamista voi päivittää myös pienin erin sopivan tilaisuuden tullen. Joskus jokin oivallus syttyy vertaisten blogeista, kirjan innostamana, mielenkiintoisen artikkelin sytyttämäna tai vaikka FB-jutteluksista. Kesäevääksi open päivittäjille koostettu vinkkipaketti siitä, miten näitä juttuja voisi opiskella omineen.

Ensimmäinen Open Päivitys -koulutus toteutettiin pilottityyliin Hämeenkyrössä. Koulutus alkoi marraskuussa ja päättyi huhtikuussa. Väliin mahtui lähipäiviä, etätyöskentelyä, vertaisohjaamista ja -oppimista sekä paljon muuta. Hankkeen arviointitiimi on kerännyt palautetta vapaata palautetta ja mielipiteitä koko koulutuksen ajan. Koulutuksen viimeisenä lähipäivänä toteutettiin vielä laadullinen arviointi, jonka tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja positiivisia. Kaikki Hämeenkyrön koulutukseen osallistuneet suosittelevat Open Päivitys -koulutusta muille. Koulutuksen laadullisen onnistumisen kokonaiskeskiarvo oli 4,0 asteikolla 1-5. Koulutuksessa tutustuttiin uusiin menetelmiin ja työskentelytapoihin sekä lähdettiin kehittämään koulun toimintamalleja. Kokonaisuutena ryhmä koki koulutuksen olevan innovatiivista ja innostavaa. Haasteeksi Open Päivitys -koulutuksessa nähtiin ryhmän heterogeenisyys. Tämän todettiin osin vaikuttavan myös lopputuloksiin -> kehittyneimmät eivät välttämättä op

HDO:n Open P äivitys -koulutus starttasi perjantaina 13.4 Helsingin Alppilassa. Ryhmässä on mukana monipuolinen joukko ammatillisen puolen opettajia joiden opiskelijat vaihtelevat nuorista aikuisiin, suomalaisista opiskelijoista maahanmuuttajiin, joukossa myös erityisoppijoita. Myös opetettavien aineiden kirjo on suuri: kieliä, matematiikkaa, yrittäjyyttä, liikuntaa, hoitotyötä, kehitysvamma-alaa, yhteiskunnallisia aineita, viestintää, psykologiaa, luovaa ilmaisua, kasvatusaineita… Opiskelijat eritasoisia, mutta hallitsevat vertaistyöskentelyn Ensimmäisen päivän aikana käytiin keskustelua mm. opiskelijoiden p erusvalmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin liittyen. On haastavaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, kun useimmat opiskelijaryhmät ovat taidoiltaan kovin heterogeenisia. Myös kiinnostuksen tasot vaihtelevat kovasti - erityisesti nuorille tvt ja sosiaalinen media on pitkälti viihdekäyttöä eikä kiinnostus ulotu tietotekniikan hyödyntämiseen oppimisen tai työnteon

Muistan elävästi sen yliopiston verkkokurssin, jossa opiskelimme johtavan asiantuntijan opastuksella tvt:n opetuskäyttöä. Aineisto löytyi verkosta, mutta sen lukeminen oli tuskaa. Teksti ei nimittään mahtunut leveyssuunnassa näytölle ja sitä piti vieritellä edestakaisin. Luettavaa oli kymmeniä monistesivuja, teksti yhtenä pötkönä. Pienillä keinoilla teknologia sulautuu miellyttävästi oppimistoimintaan. Näytöltä asioita hahmotetaan aina heikommin kuin paperilta. Ajattepa vain Hesarin sivua. Se on täynnä asiaa ja erilaisia elementtejä, mutta kukaan ei valita, että onpa sekava, ei tästä saa mitään tolkkua. Kun sisältö viedään verkkoon, sitä luetaan erilaisilla laitteilla, erilaisilla selaimilla ja aina tottuneinkin näytöltä lukija on kärsimätön silmäilijä, joka yrittää nopeasti löytää oleellisen. Kokosimme Kaisa Honkonen-Ratisen kanssa pienen tiiviin tarkistuslistan tvt-opetuskäytön suunnittelijalle. Otamme mielellämme vastaan parannusehdotuksia. Tavoitteemme oli helppo tarkistuslis

WinNovan Open Päivityksen ensimmäisellä koulutuskerralla käsiteltiin osallistujien somekokemuksia. Eräällä osallistujalla oli hyviä kokemuksia Facebook-ryhmän käytöstä, vaikka Facebookilla onkin omat rajoituksensa. Tietyille ryhmille se on sopiva ja kätevä. Ongelmana on kuitenkin Facebookin virtaavuus. Keskusteluseinää ei saa jäsennettyä millään tavalla. Uusin kommentoitu viesti nousee aina keulille. Ratkaisin ongelman käyttämällä jäsentäjänä MindMeister-miellekarttaa. Jäsentäjän voi rakentaa listauksena vaikka wikisivulle, miellekartta ei toki ole ainut raktaisu. Demoryhmä Mobiili ammatillisella löytyy Facebookista (sinne voi pyytää jäsenyyttä) ja demoryhmään liittyvä linkitysjäsentäjä MindMeisterista . Facebook-ryhmän opetuskäytön ominaisuuksien esittelyn diat ja viime viikkoisen etäluennon AC-tallenne, joka on noin 20 minuuttia pitkä. Tiivistin SlideCast-esityksessä esittelyn alle 10 minuuttiin. Open Paivitys: Facebook-ryhmän käyttö opetuksessa View another webinar f

Vertaisoppiminen ei aina ole ihan helppoa vaikka sitä pidetäänkin erityisesti aikuisten oppimisessa yhtenä merkkittävimpänä oppimisen muotona. Esimerkiksi mentorointi on koettu yhdeksi parhaimmaksi oppimisen tavaksi ja entistä enemmän ovat yleistyneet vertaismentoroinnin menetelmät. Sosiaalisen pääoman kasvattamista Vertaisoppimisen lähtökohtana on nimenomaan tasavertaisuus, etsitään erityisen hyvää yhdessä. Oleellista on yhteistyö, yhdessä kehittämien ja asioiden selvittäminen yhdessä, niin että voidaan yhdessä tehdä asiat paremmin ja kartuttaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma (Tapani, 2009, 23-30) sisältää yhteiset normit, jaetut arvot, verkostot, merkitykselliset suhteet ja myös luottamuksen. Pääoman avulla edistetään yhdessä hyväksi määriteltyjä asioita ja sosiaalisella pääomalla näyttää olevan yhteys oppilaitoksenkin toiminnan tehokkuuteen, työhyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Sosiaalista pääomaa rakennettaessa yhdessä toimiminen, suhteiden luominen ja luotujen suhteiden

Oppimisprosessiin kuuluu paljon osatekijöitä. Kun mukaan liitetään interaktiivista teknologiaa, teknologian käyttöönoton alkuvaiheissa teknologia sinällään saattaa kaapata huomion. Näin välillä tuntuu, kun välinelähtöisesti kuvaillaan oppimisen uusimpia keksintöjä. Pitkään on jo puhuttu sulautuvasta opetuksesta. Teknologiat sulautuvat taustalle ja ovat apuvälineinä. Vuorovaikutteisen teknologian roolia ei toisaalta myöskään kannata vähätellä. Se ei ole sama asia kuin piirtoheitin tai vihko ja kynä sillä mukana on tuo vuorovaikutteisuus ja sen myötä avoimet väylät. Oppimisen tila aukeaa sinne, missä oppija liikkuu ja verkon välityksellä myös sinne, missä oppija ei koskaan pääse fyysisesti liikkumaan. Oppimisprosessin aikajana (klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi). Oppimisprosessi hajoaa hyvin helposti, jos sitä ei suunnitella ja muotoilla. Teknologian opetuskäytössä ennakoiva suunnittelutyö nousee aiempaa suurempaan rooliin. Välittömässä vuorovaikutuksessa suunnittelu ja muotoil

Hämeenkyrön Open Päivitys on edennyt opetustoteutusten suunnitteluun . Päivään mahtuu rajallinen määrä asiaa. Osa kannattaa jakaa tarpeen mukaan tutustuttavaksi. Täydentelin vanhaa koostettani oppimistehtävämuotoiluista, joilla voidaan välttää netistä kopioidut vastaukset. Esitys on avattu niin, että sitä voivat myös vierailijat täydentää, joten lisää oma vinkkisi letkaan.

Open Päivitys -täydennyskoulutuksissa toteutetaan monipuolista arviointia aina suunnittelusta koulutusten päättymiseen saakka kolmella eri tasolla: koulutusprosessin seuranta ja arviointi, pedagogisen osaamisen lähtötasokartoitus sekä vertaisoppimisen arviointi. Tällä jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla varmistetaan joustava ja jatkuva toteutusten mukauttaminen esimerkiksi kohderyhmän, lähtötasojen tai kouluttajien vaihtuessa. Arvioinnin tekemiseen osallistuu kolme hanketoimijaa: HCI Productions, Hämeen ammattikorkeakoulu ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. Oma roolini on TIEKEn kautta tehtävä koulutusprosessin seuranta ja arviointi sekä lähtötasokartoitusten analysointi ryhmäkohtaisesti. Arvioinnin onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivisuutta Arviointiprosessin toteutumisen ja onnistumisen edellytyksenä on kaikkien prosessissa mukana olevien sitoutuminen tiedon jakamiseen, arvioijan osallistumiseen lähi- ja etäjaksoille sekä suunnitelmien ja mallien mukauttamiseen tilann

Tanskasen Jarmo kirjoitti aikaisemmin tässä blogissa vertaistuottamisesta ja yhdessä toimimisesta. Aina ei kuitenkaan ole selvää mitä vertaiset oikein tekevät ja miten se vaikuttaa prosessin tai lopputuotoksen laatuun.  HCI Productions Oy oli mukana eurooppalaisessa CONCEDE -hankkeessa, jossa tutkittiin pilottien avulla vertaistyöskentelyn laadullisia vaikutuksia vertaistuotettuihin aineistoihin. Laadussa on kaksi puolta, jotka tukevat toisiaan, sekä funktionaalinen että tekninen laatu. Funktionaalisella laadulla tarkoitetaan pedagogiseen toimintaan ja itse sisältöön vaikuttavia laadullisia asioita, kuten oppimisprosessin jouhevuutta ja aineiston paikkaansa pitävyyttä. Tekninen laatu muodostuu yksinkertaisista asioista, jotka liittyvät mm käytettävyyteen, palvelun saavutettavuuteen, ohjeistukseen, linkkien toimivuuteen jne.   Open Päivityksessä vertaiset auttavat kollegoitaan arjen kinkkisissä tilanteissa, erityisesti kun halutaan ottaa tieto- ja viestintätekniikkaa osaksi opetus

Jos nyt tällä kellonlyömällä mieleesi tulisi vierailla jossakin edistyksellisessä australialaisessa koulussa 14 hengen delegaatiolla, miten pitkään arvioit, että vierailukohteen löytämiseen kuluisi aikaa? Tänään klo 11:15 Suomen aikaa Anne Knoch (kehitysjohtaja) Australiasta lähetti minulle sähköpostia, että ovat tulossa Turkuun 22.-24.2. OECD/CELE -konferenssiin ja haluaisivat ennen sitä tutustua johonkin suomalaiseen innovatiiviseen kouluun ja opetuksen kehittämiseen käytännössä. Sen verran olivat jo tilanteen tasalla, että tiesivät talvilomamme. Annen koulun tiimi oli käynyt meillä Kotkan aikuislukiossa kevättalvella 2005. Silloin heidän rehtorinsa Stephen Harris löysi vierailukohteita Opetushallituksen kautta ja monen mutkan kautta meidän koulumme. Perustin juttua varten pienen vierailusivun , josta nyt on helppo hihitellen kaivaa muistoja. Vaikka vierailu kesti vain iltapäivän, tapaamisen järjestäminen ja koulumme naisjoukkueen emännöintitaktiikka jätti ilmeisesti paikan

Pidin pienen puheen vertaistuottamisesta Hämeenkyrön ryhmässä. Tehdessäni kuvaa puheen tueksi vertaistuottamisesta jäsentyi vertaistuottaminen paremmin omaankin mieleen. Paras tapahan oppia asioita on opettaa niitä muille. Ryhmän osallistujilta kysyessäni mitä tarkoittaa vertainen sain monta vastausta. Ensimmäinen oli tasa-arvoinen, muita määrittelyä olivat mm. samanikäinen ja samanlainen. Mietin itse jo aikaisemmin, että vertainen onkin hankala määritellä vertaistuottamisen kontekstissa. Ajatellaan vaikkapa wikipediaa ja siellä olevia artikkeleja. Mistä tiedät millaisia ihmisiä siellä on ollut tuottamassa jotakin satunnaisesti valittua artikkelia. Tunnusten perusteella ei voi sanoa mitään ja jos profiilissa ei ole kuvausta, kirjoittaja henkilönä jää piiloon. Ainoa mitä voi sanoa on se, että henkilöllä on ollut kiinnostus ja motiivi kirjoittaa tai tuottaa artikkeliin jotakin. Vaikka hän olisi vain editoinut pilkkuja kuntoon, on hänellä siihen jokin syy. Onko siis niin, että vertaistu

Open Päivityksen tueksi kehitettiin opettajien osaamiskartoitus ”OmaProfiili”, joka selkeyttää täydennyskoulutukseen osallistuvalle opettajalle mikä hänen todellinen tekninen osaamisensa on ja toisaalta selvittää vastaajan omaa opetuksellista lähestymistapaa ja motivaatiota verkon käyttöön osana opetusta.   Usein osaamistasoja mitataan asteikolla 1-4, mikä aiheuttaa hankaluuden oman osaamisen määrittämiselle. Mitä oikein pitää osata, jotta olisi nelostasolla? Useinhan sitä ajatellaan, että osaamiskartoituksessa pitäisi päästä mahdollisimman korkealle osaamisen tasolle, jotta työnantaja pitäisi työntekijää riittävän hyvänä osaajana. OmaProfiilin tarkoitus on kuitenkin tuoda esiin myös se, ettei kaikkien tarvitse olla kehittäjiä, mutta olisi hyvä, jos useimmista kokonaisuuksista löytyisi kouluttajatasolla oleva henkilö tai ainakin yhteisesti tiedettäisiin mistä kouluttava vertainen löytyy tarpeen tullen.  Tunnen - käytän – koulutan - kehitän  -asteikko on osaamisen pyramidi, jonka