maanantai 21. marraskuuta 2011

Miksi tvt-koulutuksissa tarvitaan plan B ja C ja D?

Tänään oli Open Päivityksen historiallinen ensikerta, lähipäivä Hämeenkyrössä. Opettavaista monessa mielessä. Kriittistä itsereflektiota ja innostunutta tulevaisuuden maalailua tulevassa viestissä. Päällimmäisenä puran tähän muistilistaksi kouluttajille kokemuksia tuntemattomissa atk-luokissa toimimiseen.
Verkkoajan nuotiopiiri.
AVO-hankkeen konkarikouluttajien kanssa pidimme viime viikolla työpajaa suurempien hankekoulutuskokonaisuuksien hanskaamisesta. Keräsimme koetun kautta opittua wikiin ja jalostamme vinkkiteemoja vielä avoimessa työpajassa marras-joulukuun vaihteessa.

Opetusteknologian hyödyntämisessä teknisiin kysymyksiin pitää varautua ennen koulutusta. Ilman varasuunnitelmia koulutustilanne voi lässähtää. Aikataulut heittävät ja homma ajatuu sivuraiteille.

Eräs tärkeistä ennakkosuunnittelun apuvälineistä on AVO-hankkeen kouluttajien tuottama tekninen tarkistuslista. Kun kouluttajat menevät oppilaitoksen atk-tiloihin kouluttamaan, vastassa voi olla mitä yllättävimpiä tilanteita. Pyrimme listaamaan ennakkoon selvitettävät asiat. Vaikka normikäytössä atk-luokka toimisi ihan kelvollisesti, koulutustilanteessa voi tulla vastaan selainongelmia, selaimen lisäosien puutteita, puuttuvia ohjelmia, palomuuriongelmia, kirjautumisongelmia tai langattoman verkon puute.

Tämän päivän koulutukseemme kuului kaksi etäluentoa, joista toisen Petri Lounaskorpi piti kotoaan ja toisen matkan varrelta, Lahden ABC:stä. Näin olimme varautuneet:

  • Ensisijainen vaihtoehto oli toteuttaa luento Weblillä niin, että Petri samalla nauhoitti etäluennon.
  • Toisena vaihtoehtona oli käyttää Skypeä, jolloin Annen Macillä tallennus olisi onnistunut Voila-ohjelmalla tai Windows-koneella BB FlashBack Express -ohjelmalla (ruutukaappausvideointeja).
  • Kolmantena vaihtoehtona luento varauduttiin välittämään puhelimitse.
Ja näin meille kävi:
  • Kun aamulla ennen koulutusta testattiin luokan esityskoneella Webliä ja Skypeä, kumpikin tyssäsi palomuuriin. Niinpä yhteys avattiin Jarmo Tanskasen koneella mokkulanettiin. Ensimmäinen luento onnitui tätä kautta moitteetta, Petri esitti diat Weblin kautta ja tallensi luennon.
  • Toinen tien päältä välitetty luento alkoi lupaavasti, mutta sitten Lahden ABC:n langaton tipahti alas ja yhteys katkesi. Edes Skypestä ei ollut apua. Petri ei päässyt edes chatillä viestiyhteyteen. Siinä vaiheessa minä aloin virittelemään omia kaiuttimia asemiin. Niiden kaiutinten liitin sopi iPhoneneen. Petri soitti ja puhelu yhdistettiin kaiuttimiin. Äänen kierron välttämiseksi mykistin puhelimen mikrofonin eli meillä oli yksisuuntainen äänilinja Lahden ABC:lle. Jarmo oli avasi esityskoneelle Petrin diat ja ryhtyi etäsormeksi näppäilemään luennon etenemisen tahtiin dioja eteenpäin. Itse käynnistin omalta koneeltani nauhurin, joten saatiin ääni talteen luennosta. Äänen taso 24 watin kaiuttimilla ei ihan vastannut tavoitelaatua, mutta koko luento kuultiin ja diat nähtiin. Luennon lopuksi pystyttiin myös esittämään muutama kysymys Petrille.
Ensimmäisen luennon aikana kokeilimme muuten kolmea erilaista menetelmää kollektiivisten muistiinpanojen tekemiseen. Kaikki toimivat ilman erillistä kirjautumista: EtherPad (TIEKE:n muistio), avoin Google-dokumentti ja Today's Meet. Vaikka ryhmä heitettiin kylmiltään muistiinpanojen tekoon, homma toimi mainiosti ja meille kouluttajille jäi kiinnostavaa jatkokehiteltävää muistiinpanoista. Petri ehti ensimmäisen luennon jälkeen silmäilemään muistiinpanot ja toisella etäluennollaan kommentoi lyhyesti muutamaa esiin noussutta asiaa.

Vaikka onkin harmillista, että koulutustilanteissa tekniikkaa ei aina pelaa toivotulla tavalla, niin pidimme Petrin kanssa palautepalaverissa kokemusta opettavaisena. Kun vaihtoehtoiset toteutustavat tulevat tutuksi, suunnitelman vaihtaminen lennossa ei ole katastrofi. Teknisiä esteitä on myös mahdollista ylittää. Palomuuri ei haittaa, jos mokkula toimii ja puhelinkin on edelleen ihan kelpo välinen.

Oma taitonsa on sitten esittää etäluento sillä tavalla, että se yksisuuntaisuudessaan herättää kuulijassa sisäisen dialogin eikä puuduta. On raskasta keskittyä kuuntelemaan pitkän aikaa, ellei puhuja ole paikalla. Itselläni on pitkä kokemus audio-opetuksesta sekä opiskelijana että etäesitelmöitsijänä, ensimmäiset kokemukset vuodelta 1996. Pahin oli professorin luento, jota koko porukka väsyi kuuntelemaan ja lähti kahville kesken kaiken. Tässäpä meillekin kehittämistehtävää: millainen on hyvä etäluento ja miten se toteutetaan.

3 kommenttia:

  1. Hauska kuulla tällaisista käytännön ongelmista.
    Niitä kun aina tulee eteen.

    Teknisistä ongelmista kun puhutaan, niin oletteko huomanneet miten mac os x 10.7:ssa chrome ja safari renderöi teidän blogisivun? - Ei kovin hyvin. Lisäksi headerin "open päivitys" logon resoluutio ei taida riittää, vaan näyttää aika pikselimössölle... :)

    VastaaPoista
  2. Hienoa saada kuluttajapalautetta. Asia täytyy heti korjata. Samalla tuli vasta nyt mieleen tärkeä perusasia eli selaintesti, jonka voi tehdä mm. http://browsershots.org/-palvelulla.

    VastaaPoista
  3. Onpa harmillista, kun näyttää siltä, että uusissa sivumalleissa taustakuvan päälle tuleva vaalea kenttä ei toistu kaikissa selaimissa eli jos on taustaa lähellä oleva tekstiväri, eikä tekstille tule taustaväriä, tekstiä on mahdoton lukea. Nyt vaihdoin yksinkertaiseen malliin, otin kuvan otsikosta pois. Toivotaan, että tilanne parani.

    VastaaPoista